perjantai 12. huhtikuuta 2013

Hengähdystauko – kurkistus olan yli menneeseen ja innokas ote tulevaan!



Keskiviikkona keskustelimme ryhmänä mitä olemme tähän asti saavuttaneet ja mihin olemme olleet tyytyväisiä. Tärkeää on tietenkin tarkastella sitä mitä on jo opittu, mutta yhtä tärkeää on myös pohtia sitä mitä meiltä on jäänyt oppimatta. Näitä molempia näkökulmia pysähdyimme keskiviikkona pohtimaan. 

Pohdintojen tuloksena totesimme, että tärkeää kaikessa oppimisessa on aina haastaa omaa, sekä ryhmän, ajattelua kysymällä miksi. Kuten Susanna aikaisemmin kirjoitti, meidän ryhmällä on paljon hiljaista tietoa, jota emme aina välttämättä osaa pukea sanoiksi. Ehkä tämä olisi meille hyvä tapa opetella sanoittamaan oppimaamme ja haastamaan ajatuksiamme. Saisimmeko sitä kautta välitettyä paremmin ulkopuolisille oppimisprosessiamme? Välillä voi myös pohtia onko tarpeen väkisin tuoda opittu näkyväksi vai voimmeko tyytyä siihen, että itse tiedämme kuinka paljon olemme oppineet? Nämä ovat kysymyksiä jotka ovat nousseet keskusteluissamme useasti esille.

Tämän ilmiöprojektin tiimoilta vietämme monta tuntia yhdessä päivittäin. Olemme hyvin ryhmäytynyt ja vahva ryhmä ja meillä on kunnioitus ja luottamus toisiamme kohtaan. Varmaankin tästä syystä pystyimme toteamaan, että on aika nousta taas yksi taso ylemmäs. Päätimme ruveta tietoisesti haastamaan toisiamme perustelemaan tarkemmin kantojamme ja päätimme antaa tämän ”painostamisen” (jos siihen on tarvetta) puheenjohtajan tehtäväksi. Kun asiasta on etukäteen sovittu, se ei tule kenellekään yllätyksenä. Tällä tavoin puolistrukturoituina harjoituksina pääsemme jokainen turvallisessa ympäristössä harjoittelemaan itsemme sekä toistemme haastamista. Samalla tulemme varmaan vielä paremmin harjoittaneeksi rakentavia väittelytaitoja. 


Nyt on aika viikonlopun ja rentoutumisen. Maanantaina jatkamme taas uutta ilmiömäistä viikoa kohden!

t. Erika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti